sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Viimeinen syyskuun sunnuntai


Tänään Ape, Tyyne ja Veera lähtivät talvimajoilleen. Höyhenet vaan pölysivät, kun nappasimme kaakatit pahvilaatikoihin ja veimme kotikonnuilleen. Palaavat taas ensi keväänä takaisin. Toivottavasti pari muuta kotkottia suurempana laumana. Oli ihanaa tuo kanaterapia, kesän annoksella ehkä pärjää talven yli.







Kanojen viemisen jälkeen talviteloille pääsivät pistokaslapsukaiset, sekä muutkin astioissa omaa paikkaansa odottavat. En kertakaikkiaan nyt keksinyt niille muutakaan paikkaa, kuin ryytimaa(talveksi). Olisi kyllä pitänyt ne nyt istuttaa omille paikoilleen, siis japaninjalopähkinäpuu, karviaispuska ja vihreä herukka, koska keväällä on paljon muutakin puuhaa tiedossa, isompi kanatarha, maalailuja, ylppärit toivottavasti, rippijuhlat, ym pakolliset kuviot.





Pistokkaat: ruusukvitten, koivuangervo, pensasmustikka, viinimarja, köynöshortensia (ei näy kuvassa).Irroittelin pistokkaat varovasti taimikasvatusastiasta ja istutin jokaisen omaan purkkiinsa. Laitoin hiekkapitoista multaa purkeihin ja istutin purkkeineen päivineen kurpitsan paikalle. Kurpitsan olen jo säilönyt odottamaan mm joulupöytää.



Muutamia kuvia puutarhasta.









Sitten herkuttelimme illalla lakritsi-ruusunmarjahillojätskillä. Löysin kaupasta jotain, mitä en ennen ole kokeillut, eli lakritsijauhetta.



Pehmensin vaniljakermajäätelön ja lisäsin siihen jauhetta. Sekoitin puolihuolittomasti ja sitten pakastimeen kovettumaan. Tarjoiltaessa laitoin viime syksynä tehtyä ruusunmarjahilloa päälle. Hyvälle maistui. Tämä oli pikakokeilu. Pitää surffailla netissä ja hakea leivontaohjeita, joissa on käytetty lakritsijauhetta.




Hyvää alkavaa viikkoa!!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Syysväri vanttuut


Taas ovat puikot alkaneet kilistä ja lämmintä valmistuu pikku hiljaan. Lanka hankintoja on hiukan tullut jo pelkästään kudontapiiriä varten tehtyä, sekä tunisialainen virkkuukoukku. Mutta nämä tein extemporee. Ostin alekorista Novitan Kaiku-lankaa ja tein paksut vanttuut. Metallipuikoilla lanka ei oikein sutjakkaasti luistanut, mutta nopsaan paksusta langasta kuitenkin valmista tuli. Vanttuut kaipasivat jotain piristystä. Kirjastosta lainasinkin jo aijemmin virkkauskirjan, Claire Crompton, jossa oli paljon erilaisia kukkia. Niinpä tulin harjoitelleeksi kukkia ja lehtiä. Niin sai yksinkertiainen neulos vähän yksityiskohtia.







 
 

Nyt ei ole näin keltaisia lehtiä, vaan ovat ruskeita. Piti siis hakea aikaisemmmilta vuosilta vaahteran lehti kuva.  Vettäkin tuli ihan alas asti tässä jokin päivä sitten ja viime yönä oli ekat miinus asteet! Nyt on pakkanen nipistänyt daalian, joten sen maasta kaivaminen on ajankohtaista.
Hyvää loppu viikkoa kaikille ihanille lukijoille ja piipahtajille!:) Kommentoikaa, esim. karkkipaperipusseja on katsottu reilusti yli tuhat kertaa,samoin kanttarellipiirakkaa, varmasti niistä jotain mieltä olette;) Kommentit ilahduttavat!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Marttojen malliin omena-rusinachutney


Eipä ole tainnut tullut sanotuksi, että olen Marttakin, ollut jo yli 10v aktiivisesti mukana. Martta-lehdestä tosiaan löytyi omenille lisäkäyttöä.
Vähän itkuista puuhaa, kun puolikiloa sipulia paloittelee. Minulla on omasta takaa vielä väkevempää laatua sipulia. Piilolasit olisivat olleet siinä puuhassa oivat, ei olisi itkuttanut yhtään.


 



1kg omenia
½kg keltasipulia
4 valkosipulinkynttä
½kg tomaattia
2½ dl valkoviinietikkaa
2 1/4dl fariinisokeria
1tl cayennenpippuria
1rkl jauhettua inkivääriä
1½ dl rusinoita

Kuori omenat ja poista siemenkodat, paloittele. Kuori ja pilko sipulit. Hienonna valkosipulit. Tee tomaatteihin ristikkäisviilto ja kasta kiehuvaan veteen. Vedä kuori pois ja lohko tomaatit.
Kiehauta valkoviinietikka, sokeri ja mausteet. Lisää muut ainekset. Anna kiehua hiljakseen 30min. Ota kansi pois ja anna kiehua vielä 10min. Laita sose kuumiin purkkeihin.
Makea chutney sopii erinomaisesti linturuokien kanssa.

Tänään onkin syksyinen päivä, sataa ja tuulee:( Voi ottaa kutimet käteen, ainakin hetkeksi, kunnes elikot kutsuu...vapaapäivälle riittää ylinkyllin puuhaa.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Viimeisiä karhunvatukoita


Kyllä vielä on lämpimät kelit, kuin kesällä! Nyt saunan jälkeen ilmojen puolesta vois istuskellä ulkonakin, mutta syksyn pimeys ei oikein innosta ulkona enää istuskelemaan. Voipi tulla sitten tänne postailemaan:)
Karhunvatukka pensas alkaa olemaan marjoista tyhjä. Ne ovat kunnolla kypsinä niin hyviä. Omasta mielestäni, jopa melkein parempia kuin vadelmat.
Tein suklaapiirakan karhunvatukoista, muutama mustaherukka pakksesta mukaan.








Karhunvatukka-suklaabrowniet

n 200g karhunvatukoita ja mustaviinimarjoja
150g margariinia
200g tummaa suklaata
3 kananmunaa
2dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
1rkl kaakaojauhetta
2 tl vanijasokeria
1tl leivinjauhetta

Sulata rasva kattilassa. Ota kattila liedeltä ja lisää paloiteltu suklaa joukkoon ja sekoita, kunnes suklaa on täysin sulanut. Anna seoksen äähtyä. Vaahdota munat ja sokeri. Siivilöi joukkoon yhdistetyt kuivat aineet. Lisää sekoittaen suklaaseos. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle reunalliselle uunipellille (25x35 cm). Ripottele vatukat päälle. Paista 175-asteisen uunin alatasolla n 30 min. Anna piirakan jäähtyä ennen tarjoilua.
Hassua, että vatukoista lähti väri uunissa.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Kukkasiirappia


Pitipä kokeilla kukkien terälehdistä siirappia/marmeladia. Niin paljon kukkivat nyt siemenestä laittamani kääpiösamettiruusut, että mietin, miten niitä syötäviä voisi hyödyntää. Voikukkasten tapaan sitten aloin kokeilun.Eli kukkia, vettä sitruunaa ja hillosokeria, määrät oman mielen mukaan. Sitten nappasin vielä muutaman kurttulehtiruusunterälehdinkin maistiksi. Voi miten ihania tuoksuja tulikaan. Ruusua keittäessäni ensin vesi oli likaisen sinistä ja kun lisäsin sokerin, muuttui väri kauniin helakan vaalean punaiseksi. Reaktioiden hurmaa. Samettiruusuihin taisin laittaa sitruunaa liikaa tai kukkia liian vähän, tai sitten kukan maku on sen verran mieto, että sitruuna vei voiton. Ruususiirappi maistui juuri itseltään. Ihanan hento ruusuveden maku sitruunan kirpeys mukana. Siirappia sain siis aikaiseksi, kun käytin sokeria vähemmän.


 

 


 
Huuhtelin ja leikkasin vain terälehdet

 
Terälehtien keittäminen

 
Keltainen samettiruususiirappi ja punainen ruususiirappi

Vaikka on ollut niin kesäisen lämmintä syksyn aistii, suunnaton yö kosteus ja puista tippuu (jo kuivuudenkin takia) lehdet. Meillä ei ole satanut aikoihin. Mahtaakohan sieniä tulla pelkän yökosteuden voimin? Pitäis käydä sielläkin...

lauantai 7. syyskuuta 2013

Harteille


Sain sentää vihdoinkin kuvatuksi Dropsin langoista virkkaamani harti"huivin". Helppoja isöäidin neliöitä 8kpl, jotka yhdistettiin. Ohje on Dropsin oma. Lanka, kun vaihtuu joka kerroksen jälkeen, tulee paljon pääteltäviä langan pätkiä. Päättely ei tosiaankaan ole sitä mukavinta puuhaa. Huivi on koeponnistettu ja mukavasti elokuun iltaa lämmitti.




keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Omenapiirakka


Olen tämän omenapiirakan ohjeen saanut töistä jo vuosia sitten ja tällä ohjeella niitä on monta tullut tehdyksikin. Eli hyvää on!
Omenoista on tullut tehdyksi monenlaista, koska niitä tänäkin vuonna runsaasti tulee. Hilloiksi, jälkkäreiksi, sellaisenaan, kuivattuina,leivontaan, hevosille, kanoille, koiralle ja valitettavasti kompostiin, mutta siellä linnuille ym?



Piirakkaohje:

2dl sokeria
150g margariinia
2-3 munaa
1½dl kermamaitoa
3dl vehnäjauhoja
2t leivinjauhetta
3-4 omenaa
Poista siemenkota omenoista ja lohko ne.
Vatkaa sokeri ja rasva hyvin sekaisin. Lisää
kanamunat yksitellen joukkoon sekoittaen. Lisää neste ja kuivat aineet seokseen vuorotellen sekoittaen tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Asettele omenalohkot päälle ja ripottele kanelisokeria omenoiden päälle. Paista 175 asteisessa uunissa n tunnin.

Vielä puutarhasta löytyi kukkijoita. Leikkasin luppion kukinnot pois, ettei siementäisi ja niiden alta löytyi kellopeippi. Myös maa-artisokat alkavat kukkimaan keltaisin kukinnoin. Ne vaan ovat niin ylhäällä, etten jaksanut tikapuita hakea kuvatakseni niitä;)


tiistai 3. syyskuuta 2013

Iltaklipsilaukku


Sain kuin sainkin valmiiksi työkaverin ja hänen miehensä 120-vuotissynttäreille tämän valmiiksi.

 
Klipsejä käytetty 392 kpl

 
Reunat, pohja ja sivut on tehty erikseen ja yhdistetty piilosilmukoin



Kehujakin sain, ja itseasiassa tilauksen, mutta en luvannut mitään..hyvä kun itselle sain tehtyä. Aika ei kertakaikkiaan kaikkeen haluamaan riitä. Enkä halua stressiä käsitöistä, niistä pitää saada nauttia.
Töissä on ihan riittävän stressaavaa, joten omat harrastukset täytyy olla sitä helpottavaa ja vastapainoa työlle!
Kansalaisopiston kurssit olivat jaossa, osa meni sivu suun ja kahteen ilmoittauduin. Värttinällä keräämistä pääsen kokeilemaan ja erilaisia virkkaustekniikoita. Siinä onkin jo ihan riittävästi syksyksi menoa kaiken muun lisäksi. Hevonenkin aloitti ns tallikauden eli kesälomat senkin kohdalta ohi. Pimeää on jo nyt kello 21, hitsi, kun tuo aika menee niin nopeasti ettei perässä tahdo enää pysyä. Töissäkin suunniteltiin tänään joululomia. Mutta jee, jouluna mennään jo taas uutta kevättä kohti!!

 
Loimesta on ollut hyötyä, nyt se on pois, mutta olisi pistiäisten takia vieläkin tarpeen, mutta pukeminen on vaivalloista. Olipa hevoseni tumma, kun aurinko ei ollut virtyttänyt.

 
Tyyne oli välillä melkein selällään makuulla??

 
Luulin jo Tyynen saaneen jonkin halvauksen, kun ihan hassusti makaili, mutta koiran tullessa paikalle pomppasi vauhdilla ylös. Taisi vaan nauttia auringosta.

 
Venyttelyä kanan tapaan

 
Rikkinäinen pärekorikin käy munimiseen. Kaikki kauniisti laittamani heinät potkittu uuteen järjestykseen.

 
Hevos-,kana- ja kissaterapiaa